Ihmissuhteet

eHenkinen energia syntyy ihmissuhteista. Olet varmasti kohdannut elämässäsi ihmisiä, joista aivan kuin virtaa energiaa. Alkaa itsekin säkenöimään! Toisaalta olemme joskus myös kohdanneet ihmisiä, jotka vievät meiltä energiaa tai antavat meille negatiivista energiaa.

Tämän jakson jälkeen ymmärrät, että olet suurelta osin riippuvainen muista ihmisistä. Ihmissuhteiden laatu on suorassa suhteessa henkisen energian määrään. Elämässä pärjäämisessä jopa 80 % on kiinni siitä, miten tulet toimeen toisten ihmisten kanssa.

Henkinen energia on vähintäänkin yhtä tärkeä kuin fyysinen ja onkin tärkeää, että ylläpidät hyviä ihmissuhteita. Voit tunnistaa eri käyttäytymistavat ja osata hyödyntää niitä.

Miten sinä kommunikoit?

Voit tutustua teeman johdantoon viereisestä videosta ja Jaksojen aiheisiin alla olevista välilehdistä.

Vuorovaikutus

plugi_183150”Voit harvoin tyydyttää sitä, mitä toinen ihminen haluaa, mutta lähes aina toisen tarpeet” Kiinalainen viisaus

Ihmisten välinen aito vuorovaikutus ei ole helppoa ja sen kehittäminen vaatii aikaa. Nykyään elämän realiteetit, kiire, roolien suuri määrä ja myös turvallisuusuhat voivat heikentää ihmisten kykyä toimia menestyksekkäästi keskenään. Työ ei saa olla niin kiireistä ja aikataulut niin ahtaita, ettei edes ehdi tutustua työtovereihin tai vaihtamaan muutamaa sanaa tilaisuuden tullen.

Vuorovaikutustaitoja tarvitaan kaikkialla. Työssä oleva kiire ja aikataulut aiheuttavat henkistä painetta, mutta samalla myös kotona olevat mahdolliset riidat tai esimerkiksi kasvatukseen liittyvät ongelmat haastavat meitä kehittymään vuorovaikutustaidoissa. Jokaisen pitäisi aika ajoin pysähtyä miettimään sitä, miten asiaa voisi kehittää omalta kohdaltaan. Se nimittäin lisäisi omaa henkistä energiatasoa ja samalla elämänlaatua.

Tässä lista muutamista ideoista vuorovaikutuksen kehittämiseen työelämässä:

  • Työtehtävien todelliset vastuut ja tavoitteiden seuranta on määritelty yksilötasolla.
  • Työnohjaus ja ryhmätyöskentely ovat yrityksen kehittämistapoina.
  • Suora ja avoin ilmapiiri, jossa asioita voidaan aina aidosti käsitellä.
  • Toisten hyväksyminen erilaisina ihmisinä ja persoonallisuuksina luo vahvaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
  • Vuorovaikutus ihmisten välillä on sitä, että annetaan rakentavaa palautetta, hyväksytään ja arvostetaan erilaisuutta, kuunnellaan ja luodaan hyviä odotuksia. Kuppikuntaisuus, juoruilu, kateus, syyllistäminen ja virheiden korostaminen ovat merkkejä yksilöiden epäkypsyydestä ja laskevat henkistä energiaa.

Vuorovaikutus ja luottamus
Vuorovaikutus on pitkälti viestien, kuten tietojen, näkemysten ja arvioiden lähettämistä sekä niihin vastaamista. Tämä edellyttää luottamusta ihmisten välillä. Luottamuksellisuus on mielenkiintoinen asia – sanotaan, että sen voi saavuttaa vain pitkällä aikavälillä, mutta sen voi menettää sekunnissa. Luottamuksen rakentumiseen tarvitaan toisaalta viestien aitoutta ja toisaalta niiden vastaanottamista ja hyväksymistä. Ihmisten välinen suhde on aito silloin, kun he pystyvät keskustelemaan sekä asioista ja tunteista. Asia ilmaistaan sanoin, ”fiilikset” sanattomasti eli kehon kielellä.

Luottamusta voi kasvattaa myös kuuntelukyvyllä. Empaattinen kuuntelu on sitä, että pystyy samaistumaan toisen henkilön tilanteeseen. Empaattisuus vaatii kuitenkin paljon energiaa ja siksi se on haastavaa. Kuuntelun pitää olla aktiivista ja kuuntelijan pitää kertoa, mitä kuuli ja ymmärsi. Esimerkiksi kun esimies työpaikalla hyväksyy vastustuksen, alaiset voivat luottaa häneen, ja edellytykset yhteistyölle ovat olemassa. Ristiriitoja syntyy helposti silloin, kun yritetään välttää kielteistä aihetta, ei uskalleta puhua. Kun kielteisen asian ilmaisun kynnys on korkea, tarvitaan paljon energiaa siihen, että asiasta ylipäänsä päästään keskustelemaan. Kysymyksessä on silloin kahden ihmisen välinen ”pattitilanne”, jolloin vuorovaikutusta ei synny.

Perustarpeet

plugi_198432Abraham Maslow on yksi tunnetuimpia tutkijoita, joka määritteli perustarpeita sekä fysiologisina että psykologisina. Tässä osiossa käsitellään fysiologisia tarpeita ja seuraavassa jaksossa psykologisia tarpeita.

Maslow tutki paljon ihmisen motivaatiota ja siihen liittyviä ongelmia. Maslow kehitti hierarkkisen järjestelmän, tarvehierarkian, jossa ihmisen eri tarpeet ja motiivit ovat jaettu ryhmiin. Hän oli myös humanistisen psykologia -koulukunnan perustajajäsen.

Maslowin mukaan ihmisen tarpeiden hierarkinen järjestys on:

  1. Fysiologiset tarpeet
  2. Turvallisuuden tarpeet
  3. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet
  4. Arvonannon tarpeet
  5. Itsensä toteuttamisen tarpeet

Fysiologiset tarpeet
Ihminen voi olla ilman happea 3 minuuttia
Ihminen voi olla ilman nestettä 10 päivää
Ihminen voi olla ilman ruokaa 60 päivää

Energian saanti
Tämän perusteella energian saanti on merkityksellistä. Energiaa muodostuu kehossa ja ilman happea energian saanti pysähtyy. Toisaalta sokerin ja rasvan muuttuminen energiaksi vaatii myös vettä, jolloin ihminen joutuessaan olemaan pitkään ilman nestettä ”kuivuu ja kuolee”.

Energian kulutus
Energian saantiin liittyy vastaavasti myös energian kulutus fysiologisena tarpeena. Toisaalta ihminen on luontaisesti laiska ja fyysinen suoritus tai liikunta ei ole täysin luontaista. Toisaalta tiedetään myös se käytännön elämässä, että fyysinen suoritus synnyttää tunteita tukevia olotiloja ja ihminen kaipaa liikkeelle.

Fyysinen palautuminen
Ihminen tarvitsee luontaisesti ja ihmisen perustarpeena on myös lepo ja uni. Unen puute aiheuttaa sekä henkisellä että fyysisellä puolella tapahtuu suoritustason lasku. Ihmisen lihakset palautuvat unen aikana ja aivot saavat tarvittavan määrän uutta energiaa sekä lepoa.

Tunnetarpeet

plugi_157044Tunnetarpeet
Tunnetarpeiden tarkoittavat tunteisiin liittyviä mahdollisia puutetiloja, jotka esiintyvät näkyvinä silloin kun ne puuttuvat. Esimerkiksi ihminen tuntee olonsa uhatuksi ja ahdistuneeksi kun työpaikalla ilmoitetaan mahdollisesta lomautuksesta. Samaan aikaan Afrikassa tumma nainen kamppailee maissintähkästä ja siitä, että seuraavana päivänä olisi puhdasta vettä tarjolla nälkään ja janoon nääntyvälle lapselle. Monesti tunteet ovat subjektiivisia ja jolloin niitä ei pystytä konkreettisesti mittaamaan ja siksi ne ovat melko vaikeita määritellä yksilötasolla.

Tunnetarpeet liittyvät kolmeen eri ulottuvuuteen

Yksilön suhtautumiseen itseensä
Yksilön suhtautumiseen ympäristöön
Yksilön suhtautumiseen elämään ja maailmaan
Lähtökohtaisesti ihminen miettii aina omaa etuaan ja toimii itsekkäästi. Siksi on luonnollista ”pelastaa oma nahka” kun vaara uhkaa. Toisaalta kasvaessaan ja iän mukaan syntyy tarve luovuttaa omia asioita pois ja pelot elämän rajallisuudesta muuttuvat. Nuoruudessa pyrimme pitämään omista asioita kiinni vankasti – mutta eläkeiässä varallisuuden jakaminen muuttuu tarpeeksi.

Tästä olettamuksesta voimme todeta, että tunnetarpeet muuttuvat iän myötä ja siten niiden merkitykseen kannattaa myös suhtautua avoimesti.

1. Ensimmäinen ja tärkein tunnetarve on turvallisuuden tunne. Tätä tunnetta kuvaa varmasti termit: terveys, vakaus, varmuus, tietoisuus. Esimerkkinä voisi mainita sen, että kun esimerkiksi terveyteen liittyy uhka, joka voi olla vaikka elämän katkaiseva sairaus – muuttuu tämä asia tärkeimmäksi yksittäiseksi asiaksi elämässä.

2. Yksilötasolla ihminen, tuntiessaan turvallisuutta ja jopa rutiininomaisuutta, alkaa kaivata vaihtelua. Vaihtelun tarve on ihmisen ajatusmaailmassa toinen yksilöä korostava tarve. Selvät päivittäiset rutiinit alkavat ”puuduttaa” ja ihminen hakee jotain uutta vaihtelua. Monet liike-elämän ideat ovat rakennettu tälle vaihtelun tarpeelle. Esimerkkinä ovat etelän matkat, teatterit, muotivaatteet jne. Vaihtelun tarve on meillä kaikilla olemassa oleva tila, joka määrää käyttäytymisemme.

3. Yhteisötasolla ihmisen perimmäinen tarve on löytää itseään ja omia arvojaan korostava heimo. Heimon merkitys on viimeisten trenditutkimusten perusteella korostunut ja ihminen kaipaa sydämessään ihmisiä, jotka toimivat saman arvomaailman mukaan.

4. Tunnustuksen ja arvostuksen tarve on tutkimusten mukaan korostunut yhteisöissä. Yrityksissä rakennetaan erityyppisiä kannustusjärjestelmiä paikkaamaan tätä olemassa olevaan tarvetta. Toisaalta ollaan oikeassa kun palkitaan ”tähtiä”, mutta samassa ollaan nakertamassa omaa maaperää siltä, että tiimi toimisi yhdessä joukkueena.

5. Työ muodostaa varmasti yhden merkittävimmästä aikaan sidotuista tarpeista ihmisen elämässä. Siksi on tärkeää, että työ tukee yksilön tunnetarvetta ”halua kasvaa”. Kasvu merkitsee sitä, että tunne ja tekeminen ovat riittävän haastavia ja mielenkiintoista. Halu kasvusta syntyy tarpeestamme toteuttaa ”jotain suurempaa” mihin meidät ollaan mahdollisesti opetettu lapsina. Työn mielekkyyden mittarina toimii vahvempana viihtyvyys kuin palkitsevuus. Tämä on merkittävä muutos ajan trendejä tutkittaessa. Aika ja sen luoma viitekehys ovat tärkeämpiä kuin työstä saatava palkkio. Trendin kasvua on tutkittu viimeisten 10-vuoden ajanjaksona.

6. Elämään liittyvistä tunnetarpeista toinen on ihmisen halu jättää itsestään perintö tai halu jakaa omia arvoja, periaatteita ja ajatuksia muille. Monesti henkilöt, jotka ovat kokeneet henkilökohtaisen kasvun ja ovat saavuttaneet mielessään kirkkauden asioista pyrkivät viestimään asioita muille ihmisille. Esimerkkinä vanhus kertoo lapsenlapsilleen tarinoita ja pyrkii opettamaan heitä elämään tai uskonnollinen henkilö haluaa jakaa omaa ilosanomaansa muille ja auttaa heitä löytämään hengellisen kotinsa.

Tunnetarpeiden tyydyttyessä ihminen kokee elävänsä arvokasta ja tarkoituksenmukaista elämää. Se edellyttää kuitenkin sitä, että ihmisen pitää kokea edellä mainitut yksilöön, ympäristöön ja elämään liittyvät asiat tasapainoisina. Eli turvallinen ja vaihtelua tarjoava arkipäivä viihtyisässä ja arvostavassa ympäristössä tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä luo edellytykset sille, ihminen löytää korkean mielenrauhan ja tunnetarpeet on tyydytetty. Toisaalta turvallisuus uhattuna rutiininomaisessa ja tylsässä kaunasekaisessa yhteisössä ei luo edellytyksiä kasvulle tai mielenrauhalle. Henkisen ”kodin” löytäminen on yksi merkittävimmistä asioista ihmisen elämässä, minkä hän voi kokea.

Kommunikoinnintitavat

kanootilla talvimetsässäKommunikointitavat ovat jokaisella ihmisellä erilaiset. Perusta kommunikoinnillemme muodostuu persoonasta, ja koska persoonamme kehittyy elämämme aikana voi myös kommunikointimme muuttua. Kommunikointi käsitteenä on siis sitä, että yksilönä viestimme ajatuksiamme toisille. Kun kaksi ihmistä kommunikoi, on tilanne vuorovaikutusta (tai vaikutusta, josta lähemmin myöhemmin).

Vaikka kommuninkointitapamme on persoonallista, on siitä kuitenkin löydettävissä tiettyjä säännönmukaisuuksia. Ihmisten viestintää, kommunikointia ja vuorovaikutusta on tutkittu paljon. Näistä tutkimuksista ja tuloksista varmasti tunnetuin on Jungilainen ajattelu ihmisen käyttäytymisestä. Malleja kuvata kommunikointia on useita, mutta käsitellään Jungin teoriaa kahdesta syystä: se on helppo omaksua, koska se on riittävän yksinkertainen ja sitä on helppo soveltaa käytäntöön, koska toisen ihmisen kommunikointitapa on helppo tunnistaa.

Mallissa on kommunikointi tyylit jaettu nelikenttään siten, että pystyakselilla ylhäällä on Ihmiskeskeinen tyyli., alhaalla on Asiakeskeinen tyyli. Vaaka akselin oikeassa päässä on Avoin/Puhelias (ekstrovertti) ja vasemmassa päässä Varautunut/Hiljainen (Introvertti).

Vuorovaikutustilanteessa on hyvä tunnistaa on tyyli kommunikoida, sekä tunnistaa toisen ihmisen tyyli. Kommunikoinnin perusteiksi voidaankin sanoa kolme asiaa: 1. tunnista, miten itse kommunikoit, 2. ymmärrä ja hyväksy muiden erillaisuus ja 3. hieman muuttamalla omaa tyyliäsi, löydätte paremmin yhteisen sävelen. Vaikka tästä jaksosta jäisi vain tämä asia mieleesi, olet ottanut aimo harppauksen eteenpäin vuorovaikutuksen kehittämisessä.

Käsitellään komminkointia tarkemmin. Oheinen kuva kuvaa komminkoinnin nelikenttää kommunikointi tyyleineen.

Kommunikoinnin nelikenttä

Sijoita itsesi Kommunikoinnin nelikentään.

Sektoreittain erilaisia ominaisuuksia nelikentässä kuvaavat roolit:

1. Täällä voisi olla Hoitaja tyypit, tai Sopeutujat. Henkilö pitää ihmisten seurasta, mutta on hiljainen, mahdollisesti sivusta seuraaja. Puutteena Sopeutujalla on liikakin soputuminen. Hän ei välttämättä ilmaise omia mielipiteitään ja jää helposti jalkoihin.

2. Tämän sektorin tyyppi on ”myyntitykki”, vahvoissa sitaateissa. (Myyntitykin myyntimalli ei oikein nykypäivänä enää toimi). Tällainen henkilö pitää ihmisten seurasta, on puhelias ja avoin. Häntä voi joskus jopa lukea kuin avointa kirjaa. Innostuvat uusista asioista, ovat ehkä pikkusen huolimattomia asioiden loppuun saattamisessa.

3. Tämän sektorin ”arkkityyppi” on Kenraali. Asioihin keskittyvä, avoin ja puhelias. Tietää, miten asiat pitää hoitaa, ja kertoo sen kaikille. Mottona voisi olla: ”Tulos on kaiken A & O”.

4. Insinööri tai Tutkija tyyppi on tyypillinen neljännen sektorin kommunikoija. Epäileväisiä ja suhtautuvat uusiin asioihin varovasti. Vaativat todisteita ja haluavat mielellään itse oivaltaa.

Kuvatut arkkityypit eivät kuvaa todellisia ammatteja, vaan tyyliä kommunikoida.

Kommunikointityylisi ei siis määrittele persoonaasi, vaan persoona määrittelee kommunikointityylisi. Kommunikointitavat voivat muuttua eri rooleissa, kotona, töissä, vapaa-aikana,… Kun löydät itsesi jostain sektorista, mieti, miten vahvana akseleiden ominaisuudet ovat sinussa. Oikeaa vastausta ei ole olemassa, joten mieti rauhassa.

Lisäksi voit miettiä sinulle jonkin läheisen ihmisen sijainnin nelikenttään. Henkilö voi olla työkaverisi, perheen jäsen, tuttava, kuka vaan.

Kun haluat toimia vuorovaikutus suhteessa tämän henkilön kanssa, molempien pitää tulla toisiaan vastaan. Jos taas haluat vaikuttaa, pitää sinun mennä hänen luokseen, ja kommunikoida hänen tavallaan.

Haasteelliseksi tämän tekee se, että et tunnista omaa saati toisen kommunikointitapaa, eikä teillä ole energiaa vuorovaikutus suhteeseen, vaan molemmat ”linnoittautuvat” omalle tontilleen (suojellakseen energiavarastojaan), eikä kommunikaatiota synny. Jos välimatka on pitkä, joutuu toiselle huutamaan, jotta hän kuulisi, ja riita on valmis!

Energisyyden merkitystä kommunikaatiossa voisi oikeastaan kuvata seuraavasti: Kuvittele, että luontaiseen kommunikaatiotyylisi kohtaan on ankkuroitu koukku. Tähän koukkuun on kiinnitetty vahva kuminauha. Kuminauhan toinen pää on kiinni vyötärölläsi. Nyt tapaat henkilön, jonka kommunikointityyli on kaukana omastasi. Päästäksesi hänen kommunikointitasolleen tai ”kanavalleen”, sinun pitää venyttää kuminauhaasi voimakkaasti. Tämä vaati energiaa, eikö totta. Olet varmasti kuullut jonkun joskus toteavan, että sen ja sen kanssa kommunikointi ei onnistu tai on raskasta. Ei ole energiaa ”kuminauhan” venyttämiseen. Ja jos kummaltakin puuttuu energiaa, miten kommunikaatio voisi onnistua?

Kommunikoinnin perusta on kuitenkin se, että tunnistat oman tyylisi kommunikoida, ja ymmärrät, että muut kommunikoivat eritavalla. Tällöin pystyt rennosti suhtautumaan muihin ihmisiin, eikä ihmisten kanssakäymisestä tule jatkuvaa taistelua. Samalla kun suhtaudut kommunikointiin rennosti, sinulle on enemmän energiaa rakentaa vuorovaikutusta tai jopa vaikutusta.