Terveys

Terveys – arvokkain omaisuutemme elämässämme määrittää pitkälti sen, miten koemme jokapäiväisen arkemme. Tutkimuksen mukaan terveys on ollut koetuksella aikaisemminkin ja niin se tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Tämän valmennusohjelman tärkein päämäärä on lisätä onnellisuutta ja energisyyttä sinulle ja käymme tämän viimeisen kurssin aikana läpi yleisimpiä terveyteemme vaikuttavia uhkatekijöitä ja ennaltaehkäisyä. Mikäli sinulla on jo jokin sairaus – hae ammattilaisten apua siihen. Muista se, että viisautta on varautua ja tilanteen tullessa vastaa ole valmis myös henkisesti etsimään ratkaisu ongelmaan. Terveystieto kehittyy jatkuvasti lukuisien pätevien lääkäreiden ja tutkijoiden ansiosta, mutta meillä on vastuu ennaltaehkäistä omia terveysuhkia niin hyvin kuin vain siihen kykenemme.

Suomalaisten toimintakyvyn kehittymisestä on viime vuosina esitetty erilaisia arvioita. Terveys 2000 -tutkimuksen ja Terveys 2011 seurantatutkimuksen sekä Mini-Suomi-tutkimuksen tulosten vertailu osoittaa, että kahden vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen verrattuna erilaisista toiminnoista suoriutuu nykyisin huomattavasti aikaisempaa suurempi osa sekä alle että yli 65-vuotiaista. Suomalaisten toimintakyky on siis 20:n viime vuoden aikana oleellisesti parantunut. Näin voisi odottaakin tapahtuneen, kun etenkin sydänsairaudet ja monet muut vammauttavat sairaudet ovat vähentyneet. Samalla sairauksien hoito on parantunut. Tosin myös elinolot ja suoriutumisen vaatimukset ovat muuttuneet.

Tässä teemassa käsittelemme seuraavia aihealueita:
Sairauksien ennaltaehkäisyn merkitystä, tuki –ja liikuntaelinten kunnon vaaliminen, verenkiertoelimistön ja sydämen terveyttä, hengityselinten toiminnan ylläpito ja elintasosairaudet. Kuten tämän johdannon alussa todettiin: Terveys on tutkitusti ihmisen tärkein asia ja sen merkityksen usein ymmärrämme vasta silloin kun sen menetämme. Onnea matkaan!

Voit tutustua teeman johdantoon viereisestä videosta ja Jaksojen aiheisiin alla olevista välilehdistä.

Elintavat

Iäkkäiden miesten vapaa-ajan liikunta näyttää lisääntyneen, miesten päivittäinen tupakointi on vähentynyt ja alle 65-vuotiaiden naisten lisääntynyt. Lihavuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Kohonnut kokonaiskolesterolipitoisuus on harvinaistunut. Tiedossa oleva kohonnut verenpaine on hoidon yleistymisen mukana selvästi lisääntynyt ja samalla väestön verenpainetaso on olennaisesti alentunut. Muutosten pääasiassa edullinen suunta vastaa aikaisempien tutkimuksien havaintoja.

Sekä naisten että miesten tupakointia olisi edelleen voitava vähentää, lihavuuden torjuntaan, terveelliseen ravitsemukseen ja liikunnan edistämiseen olisi edelleen kiinnitettävä huomiota ja voimavaroja. Verenpainetason aleneminen liittynee sekä lääkehoidon yleistymiseen että ravitsemusmuutoksiin. Molempia on edelleen tehostettava.
Koettu terveys ja pitkäaikainen sairastavuus

Koettu terveys parani selvästi 20 vuodessa, eniten 55-64-vuotialla. Myös tiedossa oleva pitkäaikainen sairastavuus väheni 45-64-vuotiailla, mikä johtuu lähinnä sydän- ja verisuonitautien sekä eräiden muiden pitkäaikaissairauksien vähenemisestä keski-iässä.

Sairaudet

Sepelvaltimotauti, selkäoireyhtymä ja naisten polvinivelrikko ovat jyrkästi vähentyneet. Vaikka muuttuneet diagnostiset käytännöt voivat selittää ainakin osan selkäoireyhtymän vähenemisestä, johtuu sepelvaltimotaudin ja polvinivelrikon väheneminen niiden syiden vähenemisestä. Sepelvaltimotaudin yleisyyden väheneminen vastaa tunnettua kuolleisuuden vähenemistä, ja sitä selittävät taudin laajamittainen torjuntatyö ja sen tunnettujen vaaratekijöiden väheneminen. Sepelvaltimotaudin yleisyys on vähentynyt myös iäkkäillä, mikä vähentää ikärakenteen muutoksesta muuten aiheutuvaa terveydenhuollon kuormitusta. Polvinivelrikon väheneminen johtuu todennäköisesti fyysisesti kuormittavan työn vähenemisestä ja viittaa jopa työkyvyttömyyden, sairastavuuden ja palvelutarpeiden vähenemiseen tulevaisuudessa.

Hengityselinten sairauksista kroonisen keuhkoputkentulehduksen yskösoireiden yleisyys on muuttunut tupakointimuutosten mukaisesti, joten ne olivat harvinaistuneet miehillä ja yleistyneet naisilla. Vaikea-asteisten keuhkosairauksien esiintyvyys muuttunee tulevaisuudessa vastaavasti. Astma on yleistynyt huomattavasti. Tämä liittynee suurelta osin lisääntyneeseen taudin toteamiseen ja hoitoon, eikä näiden tietojen perusteella voidakaan arvioida olisiko astma lisääntynyt myös samoin diagnostisin kriteerein määriteltynä.

Työkyky

Itse ilmoitetun työkyvyttömyyden valossa miesten työkyky on huomattavasti parantunut, mikä sopii yhteen sekä sairastavuuden että toimintakyvyn muutosten kanssa. Naisten työkyky on parantunut hieman. Tulokset sopivat yhteen työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden määrän vähenemisen kanssa. Mm. työelämän ja eläkejärjestelmien kannalta on tärkeää selvittää tarkemmin työkykyä ja sen määreitä sekä muutossuuntia, mihin Terveys 2000 -aineisto antaa erinomaiset lähtökohdat.

Mielenterveys

Mielenterveysongelmien, erityisesti mielialahäiriöiden, työuupumuksen ja riippuvuusongelmien katsotaan yleisesti olevan nykyisin yleisempiä kuin ennen. Tulosten valossa vaikuttaa kuitenkin siltä, että alkoholiriippuvuutta lukuun ottamatta mielenterveysongelmat ovat suunnilleen yhtä yleisiä kuin 20 vuotta sitten. Erityisesti psyykkisten oireiden määrä ja vaikeusaste vaikuttavat muuttumattomilta. Työuupumuksesta vertailukelpoisia tietoja ei ole, mutta Terveys 2000 -tutkimuksen yleisyysluvut ovat pienempiä kuin 1990-luvulla tehtyjen aikaisempien tutkimuksien.

Myöskään mielialahäiriöiden yleisyydelle ei ole sopivaa vertailukohdetta aiemmilta vuosikymmeniltä. Psyykkisen oireilun säilyminen ennallaan viittaa kuitenkin siihen, että väestön mielenterveys ei olisi olennaisesti muuttunut. Vaikka mielenterveysongelmien perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat 1990-luvulla yleistyneet, on tulos lupaava siksikin, että ei ole syytä olettaa eläkkeelle siirtymisen enää lisääntyvän ainakaan sairastavuuden kasvun takia. Epäedullisen poikkeuksen muodostanevat yleistyvät riippuvuusongelmat seurauksineen.

Suun terveys

Suun terveys parani jyrkästi kaikissa aikuisten ikäryhmissä mitattiinpa asiaa hampaattomuudella, puuttuvien hampaiden lukumäärällä tai karieksen yleisyydellä. Eniten suun terveys parani nuorimmassa 30-44-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa myönteisen kehityksen yksi syy on nuorten parantunut hammashuolto. Muilla aikuisilla edullista kehitystä selittänevät omahoito ja hammashoidon lisääntynyt käyttö, vaikka hoitokustannuksia ei vielä ollut tasattu. Karies ja kiinnityskudossairaudet olivat edullisesta kehityksestä huolimatta erittäin yleisiä, joten hoidon tarve on suuri. Hintojen tasauksen ulottaminen kaikkiin ikäryhmiin on merkittävä uudistus, jonka ansiosta suun terveyden voidaan odottaa nopeasti kohenevan.