Valinnat

Haasteet, esteet, hidasteet, ongelmat ovat varmasti tuttuja termejä sinulle. Jotkut väittävät, ettei esteitä tai ongelmia ole olemassakaan – on vain hidasteita ja mahdollisuuksia. Nyt on kuitenkin aika herätä. On itsestään selvää, että meillä on ongelmia ja esteitä. Jotkut ongelmat ovat niin suuria, että niistä selviytyäksemme on tehtävä valtavia ponnisteluja. Japanin tsunami hyökyaalto ei todellakaan ollut pelkkä hidaste. Tapahtuma oli monia kansakuntia järkyttävä katastrofi ja olisi vähättelyä kutsua sitä ongelmaksi.

Osa esteistä tai haasteista on konkreettisia, todellisia, jopa käsin kosketeltavia. Joskus jopa riittämätön fyysinen kuntomme estää meitä tekemästä, mitä haluamme. Jos jalka on poikki, et voi juosta. Suurin osa haasteista on kuitenkin asenteellisia. Kyse on pitkälti siitä, miten suhtaudut ja reagoit näihin esteisiin tai haasteisiin. Oletetaan, että olet lähdössä aamulla töihin ja olet hieman myöhässä. Joudut juoksemaan bussipysäkille, mutta saapuessasi pysäkille näet juuri lähteneen bussin takavalot. Konkreettinen haaste on se, että todellakin myöhästyit bussista. Asenteellinen haaste on se, miten reagoit tähän tilanteeseen: mitä VAIHTOEHTOJA sinulla on päästä töihin ja miten käsittelet niitä?

Voit tutustua teeman johdantoon viereisestä videosta ja Jaksojen aiheisiin alla olevista välilehdistä.

Haasteiden muodostuminen

Selvittäessämme haasteita ja hankalia tilanteita, kasvaa henkinen kapasiteettimme ja meistä tulee psyykkisesti vahvempia.

Haasteita on kahdenlaisia:
1. Asenteellisia
2. Konkreettisia2012-06-25 15.11.00

Päivittäin kohtaamistamme haasteista valtaosa, jopa 90 %, on asenteellisia. Hyvin pieni osa esteistä tai haasteista on siis todellisia. Kannattaakin pysähtyä välillä miettimään, kuinka paljon kokemistamme negatiivisista tunteista, kuten pettymyksistä tai stressistä, on itse aiheutettua. Seurausta siis siitä, että asennoidumme hankaliin tilanteisiin väärin.

Haasteiden rakentuminen
Konkreettisia haasteita on pääasiassa kahdentyyppisiä:
1. Ulkoiset tapahtumat ja olosuhteet (eli asiat, joihin emme voi vaikuttaa).
2. Vammat

Ulkoisille tapahtumille ja olosuhteille me emme voi tehdä mitään. Sinulla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa siihen minkälainen sää on ensi viikolla tai siihen, että Irakissa soditaan. Nämä ovat siis todellisia, konkreettisia haasteita ja jopa esteitä.

Myös fyysiset vammat voivat olla todellisia esteitä. Jos sinulta puuttuu molemmat jalat juokseminen on mahdotonta – vai onko? Monille vammatkin ovat vain haasteita ja hidasteita. Tästä on hyvänä esimerkkinä moninkertainen paralympialaisten mitalisti Dave Kiley, jonka fyysisiin suorituksiin pystyvät harvat ”normaalitkaan”. Eli tässäkin kohtaa mieleen herää kysymys: ”ovatko vammat todella konkreettisia esteitä?”

Uskomusten muodostuminen

a) Omat kokemukset ja toisten kertomat tarinat eli ”stoorit”.
Jokaisen omia uskomuksia on muokannut jo koetut tapahtumat elämässä sekä toisten ihmisten kertomat tarinat tai ”stoorit”. Meillä jokaisella on historian mukanaan tuomaa ’elämän kokemusta’ erilaisista tilanteista. Kun olemme kohdanneet haastavan tilanteen, ja joko selvinneet haasteesta voittajan tai häviäjänä, on tämä kerryttänyt kokemuksiamme ja muokkaa voimakkaasti seuraavan vastaavanlaisen haasteen kohdatessamme, uskommeko selviytyvämme siitä vai emme. 2012-07-17 15.33.06

Toisten kokemat tilanteet olemme kuullet heiltä stoorien muodossa. ’Kuule, silloin kun mä menin sinne, niin arvaa mitä tapahtui…’ Omaksumme näistä tarinoista osan, ja vertaamme sitä omaan kokemuspohjaamme. Omaksumastamme tarinasta tulee osa ”omaa” kokemustamme. Kun kohtaamme haasteen automaattisesti ajatus putkahtaa päähämme, ‘ silloin hänellekin kävi niin…mulle voi käydä samalla tavalla’. Tällainen ajatus vaikuttaa valintoihimme, jättäen oikeastaan vain yhden valinnanvaihtoehdon. Toimintamme on rajoittunutta. Kun toimintaamme ohjaa voimakkaampi voima, pystymme hetken miettimään ja puntaroimaan tilannetta, ’pitäisikö minun kuitenkin kohdata tämä haaste, ja tehdä kaikkeni voittaakseni sen?’

b) Odotukset
Uskomuksia muokkaavat voimakkaasti myös odotukset. Meillä kaikilla on odotuksia itsemme suhteen. Pystynkö minä tähän, osaanko minä tuon, jne. Sen lisäksi odotukset kohdistuvat meihin itseemme ulkopuolisten ihmisten kautta. Puolisona pitäisi käyttäytyä noin, perheen isänä tai äitinä olemiseen kohdistuvat odotukset. (Muistatko anopin tai isovanhempien koskaan opastaneen sinua lapsesi kasvatuksessa?) Odotukset kohdistamme itse myös muihin ihmisiin. Odotamme kanssaihmisten toimivan tietyllä tavalla. Näitä odotuksiin kohdistuvia pettymyksiä on käsitelty jaksossa IHMISSUHTEET. Odotuksia synnyttävät myös kulttuuriin tai maantieteelliseen sijaintiin liittyvät seikat. ( hitaat hämäläiset, töksäyttävät turkulaiset, vääräleukaiset savolaiset, jne.)

Asenne

Asenteesta ja sen merkityksestä puhutaan lähes joka yhteydessä. Ja vieläpä aivan syystä, sillä asenteemme on onnistumisen kannalta yleensä ratkaisevaa. 2012-06-17 14.50.08

Mitä sana asenne todella tarkoittaa? Asenne on opittu tapa suhtautua asioihin. Vaikka oma asenteemme on pääsääntöisesti opittua, myös luonteenpiirteillä on jossain määrin vaikutusta tapaamme suhtautua aisoihin. Pääsääntöisesti asenteemme on kuitenkin seurausta kokemuksistamme ja siitä minkälaisen merkityksen annamme niille. Asenteelle on tyypillistä, että se on selkeästi joko myönteinen tai kielteinen. Eli joko pidät jostain asiasta tai et.

Perusasenne tarkoittaa lähtökohtaista suhtautumista asioihin. Eli kohdatessasi uuden asian miten suhtaudut siihen. Alatko välittömästi miettimään mitkä kaikki asiat voivat mennä pieleen vai keskitytkö mahdollisuuksiin. Puolillaan oleva vesilasi on toisten mielestä puoliksi tyhjä ja toisten mielestä siinä on vielä puolet jäljellä. Se oletko perusnegatiivinen vai peruspositiivinen tai jotain siltä väliltä, selviää yleensä parhaiten stressitilanteessa. Seuraa omaa käyttäytymistäsi painetilanteessa. Miten suhtaudut esim. tuntemattomiin ihmisiin.

Positiivinen elämänasenne auttaa sinua monissa tilanteissa. On paljon helpompaa elää kun ei tarvitse jatkuvasti suhtautua asioihin negatiivisesti ja epäilevästi. Moni kaunis ja iloinen asia jää huomaamatta negatiivisilla ihmisillä.

Kohdatessasi haasteita päivittäisessä elämässäsi kannattaa pitää mittasuhteet mielessä. Eli kuinka suuresta asiasta todella on kyse. Kannattaako tämän takia pilata oma ja ehkä vielä muidenkin päivä. Kun opit suhtautumaan asioihin haasteina, eikä ongelmina tai esteinä, saat paljon enemmän aikaiseksi. Mieti vaikkapa kuinka merkittävältä tämä asia tuntuu viikon päästä ja usein huomaat, että ei näin pienestä asiasta kannata pahoittaa mieltään. Sitä paitsi vanha kansa on aina sanonut: ”se mikä ei tapa, vahvistaa” tai ”ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin”. Näissä on paljon totta. Opettele löytämään ikävistä asioista niiden hyvät puolet ja ota niistä opiksesi. Se voi olla alkuun vaikeaa, mutta kun olet tehnyt sitä tietoisesti muutaman kuukauden, alkaa alitajuntasi tehdä sen puolestasi. Näin pystyt kehittämään myös perusasennoitumistasi positiivisempaan suuntaan.